Haluan siis myös kokeilla tehdä
noita kovin suositunoloisia macaron-leivoksia. Monessa blogissa on kuvia ja
ohjeita leivoksien tekoon, samoin niitä löytyy myös lehdistä. Pakko kai se on
siis itsekin kokeilla tehdä noita macarooneja, vaikka joka paikassa
varoitellaankin, että niiden valmistaminen on vaikeaa.
Näin olin siis ajatellut jo
pidemmän aikaa. Ja kun lopulta se päivä koitti, kun päätin macarooneja tehdä,
ajatukset olivat täysin pyörivät jossain muualla kuin leipomisessa. En siis
pitänyt valkuaisia 24 tuntia erossa keltuaisista ja mantelijauhot ja tomusokerinkin
siivilöin vain kertaalleen. Enkä myöskään alkanut testailemaan valkuaisvaahdon
oikeaa koostumusta veitsikikoilla, joita blogeista luin.
No miltä lopputulos sitten
maistui, kun näin ylimielisesti suhtauduin kikkakolmosiin. En ole koskaan
aiemmin näitä macarooneja syönyt, joten en oikein tiennyt, miltä niiden olisi
pitänyt maistua. Mutta nämä olivat rapeita marenkeja, joiden sisusta oli
kuitenkin pehmeä. Väliin tein vielä pikaisesti sitruunatahnan, joten maistuivat
siis sitruunalle. Huomasin kyllä, että mantelijauhot olivat hieman liian
karkeaa, koska leivosten pinta oli hieman rakeinen. Ja elintarvikeväriä olisi
saanut käyttää rohkeammin, koska ei niistä järin keltaisia tullut. Mutta tulipa
kokeiltua ja todettua, ettei ne nyt niin kovin erikoisia ole. Mutta tietenkin
kauniin värisiä, kun väriaineita on käytetty oikein!
Sen sijaan näistä narsisseista
olen huomattavasti enemmän innoissani! Niin kauniin keltaisia ja keväisiä! Basilikan
seuraksi kylvetyt timjamit alkavat myös herätä henkiin. Ehkä kylvötiheys on
vähän turhan tiuha – katsotaan, pitääkö tässä ruveta tekemään vielä jotain
pesäjakoa. Laitoinpa vielä jääkaapissa varren kasvattaneen
valkosipulinkynnenkin multaan. Kovasti sekin innostui kasvamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti