Retkikohteet

torstai 29. marraskuuta 2012

Ajatuksia asumisesta


Pitäisikö pyyhkiä pölyt myös viherkasveista...
Aina siivouspäivisin olen tyytyväinen tähän opiskelijakaksioon kerrostalossa. Suuremmatkin siivot, joka minulle tarkoittaa pölyjen pyyhkimistä, imurointia ja lattianpesua hoituu vajaassa tunnissa. Mutta aika usein muulloin kyllä kaipaan toisenlaista asuinympäristöä kuin tämä kerrostalo muiden kerrostalojen joukossa. Ikkunasta voisi näkyä muutakin kuin parkkipaikka, viereinen Lakkavalmiste-tehdas ja lisää kerrostaloja. Ja näin lehdettömään aikaan ohikiitävät junat.
Olisi myös mukavaa, ettei viikonloppuaamuisin tarvitsisi herätä samaan aikaan kuin yläkerran lapset, ei tarvitsisi kuunnella naapurin saksofonin soiton harjoituksia tai haistella naapureiden epämääräiseltä tuoksuvia ruokakokeiluja. Ja tietenkin arkisin olisi mukava herätä vain siihen omaan herätyskelloon, eikä yläkerrasta kuuluvaan värinähälytykseen tai naapurin rämisevään auton käynnistykseen.
Toisaalta taas vuokranmaksupäivinä on mukavaa, kun samalla kertaa ja melko pienellä summalla saa maksettua vuokran, netin, sähkön, veden ja autopaikankin.

Olishan se kiva katsella ikkunasta muunkinlaisia maisemia.
Mutta miten hienoa olisikaan, kun olisi oma piha, jossa voisi tehdä erilaisia kasvatuskokeiluja kasvimaalla – parvekkeella tilat ja mahdollisuudet on aika rajalliset tai seurata pihamarkiltaan vuodenaikoja ja elää niiden mukana. Vaikka toisaalta onhan se myös mukavaa, ettei tarvitse itse haravoida ja lumityötkin tekee huoltoyhtiö kätevästi bobcatilla. Mutta sinne omalle pihalle voisi pystyttää talvella lintulaudan, jonka vierailijoita voisi mukavasti keittiön ikkunasta seurata. Parvekkeelle lintulautaa ei viitsi pystyttää ja siellä käyvät vieraat olisivat pääasiassa varmasti harakoita, variksia ja naakkoja.

Täytyy siis yrittää ajatella niitä positiivisia puolia tässä asunnossa, eikä vihreänä ihastella tuttujen omakotitaloja. Kyllä meidänkin aika asuntovelkaisena varmasti vielä koittaa!
Siivouksen jälkeen on mukava istua sohvalle lukemaan vaikkapa lehtiä.



Siistissä kodissa leikkokukat pääsee oikeuksiinsa!



tiistai 27. marraskuuta 2012

Inspiraatio shampoosta


Oletteko tutustuneet XZ Karpalo&Kinuski –shampooseen ja hoitoaineeseen? Jos ette ole, suosittelen. Niiden tuoksu on niin herkullinen, että melkein tekisi mieli maistaa. Ja tietenkin myös varsinaisessa käyttötarkoituksessaan ovat toimivia, hiuksista tulee sileät, kiiltävät ja ainakin hetken aikaa ovat vähemmän sähköisiä.

Yhtenä suihkukertana sain näistä hiustenhoitotuotteista idean jälkiruoaksi. Kinuskikermarahkaa ja karpaloita. Lopputulos oli herkullista ja maistui varmasti paremmalle kuin inspiraation lähde.


Keitin ensiksi kinuskin, johon laitoin 2 dl vispikermaa ja 1½ dl fariinisokeria. Keittelin ja sekoittelin kinuskia kattilassa reilun 10 minuuttia. Tämän jälkeen siirsin sen toiseen astiaan ja lavuaarin, jossa oli kylmää vettä. Vuorossa oli siis kinuskin jäähdytys. Seos jäähtyy nopeammin, kun sitä samalla sekoittaa. Kun seos on jäähtynyt, sen voi vispata vaahdoksi kerman tapaan, sähkövatkaimella se onnistuu nopeammin. Sitten lisätään mukaan rahka ja sekoitetaan tasaiseksi. Annostellaan kulhoihin tätä kinuskikermarahkaa ja karpaloita sekaisin. Päälle murustelin vielä digestivekeksin. Lopputuloksena on ei liian makea, pehmeä ja ilmava jälkiruoka, johon karpalot tuovat mukavaa kirpeyttä ja keksimuru erilaista rakennetta.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Lankapallojouluvalot


Ulkona alkaa olemaan niin pimeää ja synkkää, että alkaa tehdä mieli kaivaa kaapista jouluvaloja. Tai siis sisutusvaloja, siksihän niitä kutsutaan ennen joulukuuta ja Nuutinpäivän jälkeen. Muistan nähneeni Novita-lehdessä kivannäköiset lankapallo-jouluvalot, joissa ideana siis oli kiertää ilmapallon päälle lankaa ja kovettaa se liima-vesiseoksella. En jaksanut lähteä kirjastoon etsimään sitä lehteä, jossa tuo ohje olisi, enkä pikaisen nettisurffailun jälkeen löytänyt mitään ohjetta. Päätin siis tehdä oman mieleni mukaan.

Liisteröintiä odottavat lankapallot.
Lanka-arkustani kaiveli erilaisia jämälankoja, jotka sopivat olohuoneemme väreihin. Seuraava haaste oli löytää ilmapalloja. Ilmapallot eivät kuulu Suomessa jouluun, mutta kyllä niitä silti kaupasta löytyi. Tosin pienen etsinnän jälkeen varmasti paljon kalliimmalla kuin niiden sesonkiaikaan vappuna. Nyt oli siis tarvittavat askartelutarvikkeet kasassa ja alkoi pallojen teko.

Huomasin, että langan kiertämisen ilmapallon ympärille sai helpommin alkuun, kun teippasi langan pään palloon kiinni. (Loppuvaiheen kannalta tämä ei ollutkaan kovin järkevä teko…) Lanka kannattaa pyörittää pallon ympärille melko tiiviisti ja on syytä laittaa myös monta kierrosta joka suuntaan, jotta pallo pysyy kasassa ilman palloakin. Kokeilin tarkoituksella tähän kieputushommaan erilaisia lankoja, mukana oli perus 7 veljestä ja Nallea, Novita Lurex-metallinhohtolanka, Rose mohairlanka ja muutama erikoisempi ja paksumpi akryylilanka.

Mielestäni helpoiten pallon ympärille sai kierrettyä mohairlangat ja kävikin ilmi, että ne myös pysyivät liimauksen jälkeen parhaiten kasassa. Johtui varmasti siitä, että langan sai kierrettyä riittävän tiiviisti.
Kun pallot olivat kieputettu langalla, pyöritin ne vesi-liimaseoksessa, jossa oli puolet liimaa ja puolet vettä.
Vähemmän vettä ja enemmän liimaa ensikerralla, niin eivät ehkä valu näin paljoa.

Huomasin, että paksummat langat imivät seosta itseensä aika paljon ja sitten valuttivat sen alustalle kuivuessaan. Parempi tapa ehkä olisi voinut olla, kun olisin uittanut lankoja tuossa seoksessa jo kieputusvaiheessa, jolloin langat olisivat liimaantuneet paremmin toisiinsa, eikä itse palloon. Jos tekisin toisen kerran, laittaisin vesi-liimaseokseen vähemmän vettä ja enemmän liimaa. Kun pallot ovat kuivumassa, niiden asentoa kannattaa vaihtaa.
Ilmapallon rääteiden poistaminen ei ollutkaan niin helppoa, kun olin käyttänyt teippiä. Muutaman pallon pyöreys katosi ilmapallojen puhkaisun myötä.
Näillä palloilla kuivuminen kesti vuorokauden. Ja sitten seurasikin jännittävä vaihe, ilmapallon puhkaisu. Ja tässä huomasin, ettei teipin käyttö ollut kovin järkevää. Sitä oli hankala saada irrotettua, kun se oli liimattu pallon pintaan ja lankaan. Ja osittain tämän vuoksi muutamat lankapallot eivät sitten näyttäneetkään enää palloilta, vaan epämääräisiltä möykyiltä. Mutta kuten aiemmin sanoin, parhaiten onnistuivat ne, joissa olin saanut langan kierrettyä riittävän tiiviisti eli mohairlanka ja metallinhohtolanka. Paksummista langoista tehdyt pallot olivat läjiä, samoin kuin Nallesta ja 7 veljestä. Osittain tämä saattoi johtua myös siitä, että niissä puhalsin ilmapalloista pienemmät ja ne olivat siis itsessään jo pehmeämpiä kuin isommat pallot.

Lopulta käyttöön päätyi siis harmaasta mohairlangasta ja metallisesta langasta tehdyt pallot. Laitoin sisälle kirkkaat jouluvalot. Hyvältä näyttävät, vai mitä!

Lopputuloksena muutama onnistunut lankapallo pääsi käyttöön!


perjantai 23. marraskuuta 2012

Vihreä ovikranssi

 Askartelin uuden ovikranssin pyykkitelineestä irronneesta metallisesta pyykkinarusta, mustikan- ja puolukanvarvuista sekä vanamosta ja tietenkin metallilangasta. Kun lähdette näitä kranssitarvikkeita metsästä keräämään, on hyvä muistaa, että puuvartisten kasvien keräämiseen (eli esimerkiksi mustikat ja puolukat) tarvitaan maanomistajan lupa.


Aluksi taivutin ja teippasin tuon metallirenkaan ympyräksi, kranssin pohjaksi. Tuon pohjan päälle kiinnitin muutaman mustikanvarvusta tehdyn nipun metallilangalla. Tästä tuli kranssille paksumpi pohja. Kun olin täyttänyt koko renkaan mustikanvarvuilla, kieritin metallilankaa kranssin ympärille. Tällä tavoin sain metallirenkaan kokonaan varpujen peittoon ja hyvän pohjan puolukan varvuille.

Tämän jälkeen aloin samalla idealla täyttämään kranssia puolukanvarvuilla. Yhteen nippuun varpuja laitoin 2-4 kappaletta varpujen tuuheudesta riippuen. Varvut kiinnitin kranssiin noin 2 cm päästä niiden latvasta, jolloin ne eivät jäänet holtittoman pitkiksi ja valtoimenaan rehotttaviksi. Tällä tavoin menin koko kranssin ympäri ja lopuksi vielä lisäilin varpuja mahdollisiin aukko kohtiin.
Lopuksi vielä solmin vanamon varsia yhteen ja kiersin niitä kranssin ympärille. Ne eivät kovin paljoa lopputuloksesta erottuneet, mutta en niitä enää jaksanut poiskaan ottaa. Vielä on harkinnassa, laitanko kranssiin jotain punaista, joka sopisi siihen hyvin, vai jätänkö sen vain vihreäksi. Lopputulokseen olin tyytyväinen ja innostus tällaisten kranssien tekemiseen syttyi.

torstai 8. marraskuuta 2012

Punajuurisuklaamuffinit



Erikoinen yhdistelmä, eikö totta. Mutta jostain syystä niin houkutteleva. Vuosi sitten kokeilin ensimmäisen kerran ja tykästyin. Nyt tein uudestaan ja laitan ohjeen, että tekin voitte kokeilla ja tykästyä. Lopputuloksena on mehevät ja mehukkaat muffinit, jotka ei maistu kovin merkittävästi punajuurelle.

Punajuurisuklaamuffinit, 12 kpl
125 g voita
1,5 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 kananmunaa
2 dl vehnäjauhoja
¾ dl kaakaojauhetta
1½ tl leivinjauhetta
200 g raastettua, raakaa punajuurta
100 g (valkoista)suklaata
2 rkl jotain nestettä, laitoin vaniljalla maustettua viinaa (vaniljatanko säilötty vodkapulloon)
1. Kuori ja raasta raaka punajuuri hienoksi raasteeksi.
2. Vaahdota sokeri ja voi.
3. Lisää munat yksitellen ja sekoita.
4. Sekoita kuivat aineet ja lisää siivilän läpi (ettei kaakaojauheesta jää klönttejä).
5. Lisää raastettu punajuuri. Sekoita
6. Raasta/pilko suklaa. Lisää taikinaan ja sekoita.
7. Jaa taikina muffinivuokiin.
8. Paista uunissa, 225 astetta 17-20 minuuttia.
 9. Anna jäähtyä. Nämä voi myös kuorruttaa, mutta maistuu hyvin ilmankin. Ja helpompi pakastaa.

Voin luvata, ovat herkullisia! Näihin voisi sopia hyvin myös pähkinärouhe sisälle.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Mustaherukka-vadelmakakku



Viikonloppuna bongasin Pirkka-lehdestä mehevännäköisen puolukkakakun ohjeen, jota halusin testata. Puolukoiden sijaan laitoin piirakkaan mustaherukoita ja vadelmia, jotka mielestäni sopivat hyvin yhteen ja piirakkaan. Piirakka oli kyllä muhkea ja mehevä maistui hyvältä yksistäänkin, mutta erityisesti vaniljakastikkeen kanssa.

Tällaisella ohjeella tein kakkuni:

Mustaherukka-vadelmakakku:

3 kananmunaa
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
2 tl vaniljasokeri
4 dl vehnäjauhot
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
1 dl maitoa
1 dl öljyä

Täyte ja päälle:
4 dl mustaherukoita
3 dl vadelmia
3 rkl sokeria
2 rkl perunajauhoja

½ dl kaurahiutaleita
2 rkl fariinisokeria.

1. Vaahdota muna ja sokerit.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan vuorotellen öljyn ja maidon kanssa. Sekoita.
3. Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele reunat. Kaada ¾ taikinasta vuokaan.
4. Sekoita marjat, sokeri ja perunajauhot. Kaada vuokaan ¾ marjoista.
5. Levitä loput taikinasta vuokaan.
6. Kaada loput marjat päälle ja kaurahiutaleiden ja fariinisokerin seos päällimmäiseksi.
7. Paista uunissa, 175astetta, 45-50 minuuttia.
8. Tarjoile esimerkiksi vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.