Toukokuun saldo

Päätin, että toukokuu on lempikuukauteni. Silloin luonnossa tapahtuu paljon. Kaikkialla alkaa vihreä lisääntyä ja se on näin keväällä kaunista, heleää, puhdasta vihreää, kun kesällä vihreä on tummempaa ja syvempää. Oletteko huomanneet? Ja tietenkin kaikki kasvunsa aloittavat kasvit ja kukat ovat ihania ja samoin lintujen laulukuorot, jotka loppuvat jo pian kesäkuussa lähes tyystin. Ja usein toukokuussakin saa nauttia jo lämpimistä ja aurinkoisista säistä, ainakin tänä vuonna näin on ollut.

Toisaalta tuntuu, että toukokuu on myös pitkä kuukausi. Kun verrataan tämän hetken säätä ja luonnon väritystä toukokuun alkuun ja vappuun, muutos on hurja. Jep, toukokuu on paras kuukausi – ainakin parhain tähän asti olleista kuukausista.

Mutta mitäpäs toukokuussa olen saanut aikaan, katsotaanpas.

- retkeiltiin Vuorijärvellä, Siikanevalla ja Kirskaanniemessä

- luin neljä kirjaa

- perinteiseen tamperelaiseen tapaan vappua juhlistin seuraamalla sivusta teekkarikastetta

- neuloin loppuun aiemmin aloitetun villatakin ja viidet lasten villasukat

- vietin mukavan äitienpäiväviikonlopun mökillä

- kävin syömässä afganistanilaisessa ravintolassa

- siivosin keittiön kaappeja, mutta sitä ei enää näin loppukuusta huomaa

- paistoin halsterilla lohta metsän keskellä

- istutin parvekekukat

- ostin uuden goretex-takin hyvällä alennuksella

- liityin uuteen ammattiliittoon

- söin mini-hoddogeja kahdella nakilla nuotiolla

- kävin 3 kertaa kirjastossa

- näin monen vuoden tauon jälkeen sammakonkutua

- tyhjensin vessan kaikista tavaroista ja kärsinyt vessa/suihkuremontista ja opetellut pidättelemään pidempään

- ostin kuukausikortin paikallisliikenteen busseihin ja matkustanut bussilla varmaan enemmän kuin koko alkuvuonna yhteensä

- tein neljä työhakemusta ja sain yhden kesätyöpaikan - lopultakin töitä!

 

"- Joskus tarvitaan aikaa, hän sanoi. – Toisinaan kestää mahdottoman kauan, ennen kuin valkenee." – Muumimamma