Retkikohteet

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Vuokaleipä

Pitkästä aikaa leivoin. En mitään vaikeaa, vaan nopeasti ainekset sekaisin, pitkä kohotus, taikina vuokiin, vielä vähän kohotusta ja paisto. Ja hyvää oli. Maistui myös pienimmälle syöjälle.

Resepti on tunnetusti omasta päästä ja mitä kaapista löytyy. Kokeile siis omaa versiota, jos ei kaikkia tässä lukevia aineita löydy kaapistasi.



Vaalea vuokaleipä, 2 kpl

2 dl piimää
3 dl vettä
1½ dl kauraleseitä
1½ dl ruisjauhoja
1 dl auringonkukansiemeniä
1½ tl sokeria
1 tl suolaa
6 dl hiivaleipäjauhoja
1 ps (11g) kuivahiivaa

1. Kuumenna neste 42 asteiseksi. 
2. Sekoita kaikki muut aineet keskenään kulhossa. Kaada neste mukaan ja sekoita tasaiseksi. Ei tarvi vaivata, riittää, että kaikki on sekaisin.
3. Peitä liinalla ja kohota 3 tuntia. 
4. Vuoraa leipävuoat leivinpaperilla, öljyä kädet ja pyöritä taikinasta käsin pötköt vuokiin. Kohota vielä 45 min.
5. Paista 175 asteessa n. 1 tunti. Leivät ovat kypsiä, kun ne ovat ruskettuneet, irtoavat helposti leivinpaperista ja kuori tuntuu rapealta. Jos et ole varma kypsyydestä, ota leipä pois ja kurkkaa sisälle.





3 kommenttia:

  1. Heippa Heli! Mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu...?! Mulla on lähinnä kivikkoisia kokemuksia leivän leivonnasta, mut nyt oli sen verran aikaa edellisistä kokeiluista, että lähdin uudella innolla yrittämään. Jotenkin ei vaan nyt taaskaan mennyt ihan putkeen, vaikka ohje on niin idioottivarman oloinen ja mittaisin vielä tarkkaan nesteen lämpötilankin. Jostain syystä leivät oli vielä n. 1 h 15 min paistamisenkin jälkeen jotenkin raa'an oloisia ja maku taikinainen sitten vielä leivän jäähdyttyäkin. :( Millä kannakkeella paistat nämä? Mietin, johtuiko kypsymättömyys siitä, että paistoin alatasolla. Voisikohan olla myös, että osa taikinamaisesta mausta on itseasiassa valitsemieni ainesten happamuutta: käytin kirnupiimää, leseiden sijaan kaura-ruishiutaleita sekä pellavansiemenrouhetta. Kaikissa noissa on ehkä sun aineita happamampi maku ja ehkä suolaakin oli liian vähän sitä taittamaan. HELP! Mä oikeesti kohta lopetan kaiken leivän leipomisen - jostain syystä sössin aina kaikki klassiset leivonnaiset, kuten just leivät, pullat ja kuivakakut. No, ehkäpä et oikeesti pysty etänä hirveesti auttamaan, mutta olis tosi hauska lukea sellanen postaus, jos sulla/teillä on tältä leuvonnan alalta jotain luottoreseptejä ja niihin kikkoja, joilla aina onnistuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kinkkisiä kysymyksiä. Katsotaan, miten voisin auttaa... Ja tietenkin harmi, ettei onnistunut. Pitäisköhän mun koittaa uudestaan, onnistuisko mullakaan toista kertaa :D

      Ensinnäksin paistoin leivät myös alimmalla tasolla eli siinä ei ainakaan ollut syy. Tokihan usein uuneissa on eroja, lämpötila on jotain muuta kuin termostaatti sanoo, joten voihan sekin osaltaan vaikuttaa paistoaikaan?

      Entäs sitten vuoka, mun omat on ikivanhoja alumiinivuokia. Voisko niissä olla eroja - lämpiää ja kypsentää siksi eri tavoin ja paistoajat vaihtelee siksi?

      Vai entä sitten hiutaleet vs. leseet. Jos sun leipä jäi taikinamaiseksi eli olisi tarvinnut ehkä enemmän jauhoja, niin sitooko sama määrä hiutaleita vähemmän nestettä itseensä kuin leseet? Jotenkin kyllä itse aattelisin sen toisin päin, että ne hiutaleet turpoaa paremmin. Entä kun sulla oli enemmän ruista, tumma leipä tarvii pidemmän kypsennys ajan kuin vaalea. Eli en keksinyt mitään järkevää selitystä, ainoastaan sen, että ehkä olis vain tarvittu pidempi paistoaika :D

      Täytyy tunnustaa, että Janne meillä on enemmän tuo leivänleipoja, sillä on se juurilemmikki jääkaapissa, jota täytyy aina välillä päästä käyttämään. Hyvä kirja, josta Janne oppinsa on osittain ottanut on Richard Bertinet Leipää monella tavalla. Ne ohjeet on tosin mun valmista ja äkkiä -ajatusmaailmalle liian monivaiheisia ja hitaita, mutta Janne tosiaan tykkää. Ja kiitos vinkistä, mun täytyy oikein miettiä, onko mulla jotain luottoleipäreseptiä, jonka voisin vinkata täällä.

      Poista
  2. Kiitos avusta ja sympariasta! :) Rakenteeltaan tuo leipä onnistui kuitenkin sen verran hyvin, että taidan uskaltautua kokeilemaan lähiaikoina uudelleenkin noilla leseillä sekä tavallisella piimällä ja ehkä vähän enemmällä suolalla. Ei se nyt ehkä sit niin huonoa kumminkaan ollut, kuin aluksi itestä tuntui, kun meidän nirso esikoinenkin alkoi sitä syödä ja santsasikin! Kiitos paljon myös tuosta kirjasuosituksesta! Meinaan ehdottomasti lainata sen kirjastosta ja jos tuntuu hyvältä opukselta, niin varmaan sen vois ostaakin! :)

    VastaaPoista