Retkikohteet

tiistai 31. toukokuuta 2016

Voihan kukka!


Ehkä on ihan hyvä, ettei mun hortonomikokeilut onnistuneet kovin hyvin. Syksyllä istutin tekemiimme kukkapenkkeihin parikymmentä tulppaaninsipulia ja ainakin 8 helmililjan sipulia. Lopputuloksena saamme ihailla yhtä tulppaania. Tulppaanit kyllä kasvattivat lehtiä ja vähän varttakin, osassa näkyy jopa nuppu, joka sitten kuivettui. Helmililjoista on merkkinä vain lehdet. Ja kaikki mitä takapihan penkkiini istutinn, menivät parempiin suihin - lintujen ja jänisten. Myös syksyllä laitetut perennakokeilut.
Mutta tosiaan, ihan hyvä, ettei lopputulos ollut tämän runsaampi. Koska todennäköisesti tuhoja tulisi edelleen. Tällä kertaa ihmisen aiheuttamia, sillä tyttömme on innokas kukkienkerääjä. Voikukkia, niitä on niin ihana kerätä. Ja niitä kasvaa nurmikollamme aika paljon. 

Viikonloppuna saimme voikukkakimpun keittiönpöydälle, yksi kimppu makaa takapihannurmikolla ja niitä voi nyppiä ja keräillä muutenkin vain. Ja kun kukat kuolevat, jää kivat haituvapallot, joita voi taas kerätä ja puhallella.

Ja tästä taiteesta on tietenkin muistona jäljellä ihastuttavat voikukkatahrat verkkareissa ja verkkaritakissa. Ja vaatteista päätellen sama keräilykuluttuuri jatkuu hoidossakin, ainakin jo yksi t-paita on voikukitettu. 

Voi miten ihania kukkia, sanoo äiti ja googlettaa vinkkejä voikukkatahrojen poistoon ja raapii samalla hyttysenpistoja, joita sai, kun oli kuvaamassa metsätähtiä ja oravanmarjoja.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti