En mä neuvo, mä vaan sanon

Sehän on tuttu juttu, että äidit ovat innoikkaita neuvomaan niin lapsia, miehiä kuin toisia äitejä tai oikeastaan ketä vain, kunhan vähän pääsee jakamaan omaa tietoaan ja elämänkokemustaan. Tai siis kertomaan omia näkemyksiä asioihin.

Ja mikä onkaan parempi kohderyhmä neuvottavaksi kuin esikoistaan odottavat äiti. Heitä on hyvä valistaa, opastaa ja pelotella, siitä millaista elämä lapsen kanssa on. Tai millaista se itsellä on ollut. Mutta omasta kokemuksesta voin kyllä todeta, ettei lapsen syntymään ja sen tuomaan elämän mullistukseen voi valmistautua etukäteen juuri kuinkaan. Siksi mietin, onko ne neuvot tarpeen ja ajattelin, että voisin jatkossa vähentää neuvomista ja lisätä kokemusten jakamista.

Ja nyt kahden lapsen äitinä olen ajatallut kertoa yhden hyvän neuvon kaikille odottaville äideille.

Kun vauvavatsaa kasvaa ja farkkuja ei voi enää käyttää, ei niitä kannata pesätä viimeisen käytön jälkeen. Raskauden myötä lantionseudun mitat muuttuvat, vauvalle tarvitaan kasvutilaa, joten synnytyksen jälkeen lantion ympärysmitta on todennäköisesti jotain muuta kuin ennen raskautta, vaikka varsinaisia ylimääräisiä kiloja ei olisikaan jäänyt.

Koska lapsen syntymän jälkeen on kovin ikävää, kun vaatekaapissa on housukasa, joista mitkään eivät mahdu päälle. Joten älä pese niitä farkkuja. Jospa ne raskauden alussa vähän jo käytössä venyneet farkut mahtuisivat paremmin päälle kuin puolivuotta pestyinä säilötyt farkut. Ne jälkimmäiset vain puristavat ja ahdistavat, jos saat vedettyä vetoketjun kiinni.

Nimimerkillä kokemusta on kahden lapsen verran.

Ja koska blogiteksti ilman kuvaa on tylsä, enkä viimeaikoina ole ehtinyt kuvata täytekuviksi sopivia kukkakuvia, saatte tyytyä kuvaan vauvasta.